9 päivää ja 1200 kilometriä

Tuon verran täällä Chiang Main ympäristössä nautittiin kivoista teistä ja huikeista maisemista. Ajoasentohan skootterissa ei parhaimmasta päästä ole, joten perseethän tossa aika kovilla on ollut mutta kaikella on hintansa.

Mieleenpainuvin ajopäivä oli päiväreissu Paihin, kilometrejä silloin n.270 josta noin puolet serpentiinitietä. Oman mausteensa mutkatielle antoi pikkubussit ja pick-upit joista osa tuli nelipyöräluisussa renkaat ulvoen vastaan, pääsääntöisesti kuitenkin omalla kaistallaan.

Pai olikin sitten tosi leppoisan oloinen paikka, turisteja melko paljon mutta hyvin kiireettömältä meno siellä näytti, jotenkin samanlaista eloa kuin pikkusaarilla vaikka kyseessä on syvällä sisämaassa oleva kaupunki. Majoitus tarjontaa ja ruokapaikkoja näytti olevan reippaasti ja muutenkin palvelut pelas. Tuolla voidaan vielä joskus poiketa oikein ajan kanssa.

Sen verran pohjois-Thaimaa on kolahtanut että huomenna jatketaan matkaa vielä ylemmäksi, Chiang Raihin. Se onkin sitten Thaimaan pohjoisin kaupunki josta lyhyt matka Laosin ja Myanmarin rajalle.

Parit räpsyt:


Tie Paihin näytti navissa tällaiselta

Ja luonnossa tällaiselta, näitä mutkia oli riittämiin

Muu vaara!

Tiukassa oli tien antaminen

Järvimaisema, melkei kuin koto Suomesta

Hippo, anelevan näköisenä Chiang Main eläintarhassa, porkkanoista tykkäs

Ja päivän illallinen Tescon food courtissa, tosi hyvää ja hinta alle euron

Chiang Mai

Thaimaan toiseksi suurin kaupunki, Chiang Mai, toimii tällä hetkellä tukikohtanamme.
Huoneistohotellin tapainen, The Grang Wipanan Residence majoittaa meidät tällä hetkellä, sieltä meillä on kiva n.40 neliön minikeittiöllinen kämppä, hintaa tällä 35e aamiaisineen. Tämä toimii reissun tähän asti pitkä-aikaisimpana asumuksenamme, ensiksi otettiin viisi yötä ja heti perään sitten toinen mokoma, vähintään kymmenen yötä täällä tulemme siis asumaan.
Majamme sijaitsee vähän yli kilometrin päässä vanhasta kaupungista, ihan ytimessä ei siis olla, matka ei kumminkaan muodostunut ongelmaksi kun yllättäen otettiin taas mopo alle:).


Vajaa pari kilometriä kanttiinsa oleva vanha kaupunki pursuaa toinen toistaan komeampia temppeleitä, iltavalaistuksessa ne ovat todella upeita.
Sunnuntaisin sieltä suljetaan pari katua liikenteeltä ja kauppiaat valtaavat ne, joka tykkää ihmispaljoudessa liikkua niin ei muuta kun sunnuntai markkinoille, meitä ei napannut.
Yö markkinoilla, vanhan kaupungin ulkopuolella kerran poikettiin, syömiseen sekin jäi kun toi shoppailu ei ilmeisesti ole meitä varten, rinkan painokin tietysti vaikuttaa asiaan.
Yö-elämääkin kaupunki näyttäisi tarjoavan halukkaille Thapae Gaten ympäristössä, mutta meillä kun on aikainen nukkumaan meno aika, niin se siitä.


Luonto on tarjonnut meille täällä Thaimaan lapissa varmaan eniten, mopoiltu ollaan paljon ja Thaimaan korkein kohtakin saavutettiin, 2565 m. merenpinnasta. Helpolla toki ei pilvien yläpuolelle kiivetty kun sattu aika tussu mopo olemaan alla, no oli ne tietkin tosin aikasta jyrkkiä. Mopo pistettiini tämän jälkeen kyllä vaihtoon.

Vuokraushinta täällä uudehkolle 125cc skootterille, sisältäen vakuutuksen on luokkaa 250-300 thb/pvä, vanhempia saa noin satasen halvemmalla. Bensa n.30 thb litra.

1e =n.42,5thb

Chian Main seutu tarjoaa useita kivoja mutkateitä kaksipyöräisillä ajaville, maisemat niillä yleensä kohdillaan. Huomenna suunnitelmissa on ajella sitten vähän pidempi lenkki, 125 km suuntaansa, kohteena Pai. Chiang Maista Paihin suuntaavien ”prätkähippien” selvitettävänä on sitten 762 kurvia mutkatiellä, eipä tuu aika ainakaan pitkäks ajellessa.

Vinkata ja kommentoida saa, kaikki luetaan ja otetaan vaariks.

Ja perään pari kuvaa:


Temppeli pimeässä.

Sama sisältä.

Näin säästyy Bensaa.

Syy säästämiseen oli tyhjentynyt takarengas. Erinäisten vaiheiden jälkeen löytyi korjaaja ja uutta sisäkummia sisään. 170thb pyysi kaveri töineen, kiitollisina annettiin 200thb kouraan ja matka kohti Thaimaan korkeinta pistettä jatkui.

Ei hirvivaara vaan.

Kuninkaallisten Chedi, melkein huipulla.

Mopoa työntäessä tarkesi vallanmainiosti t-paidalla, näin ylhäällä täytyi pukea takki päälle, ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen:).

Kylmähän täällä on, huomaa vuosiluku.

Ja loppuun Suomi mättöö, lihapullat muusilla ja päälle Juhla-mokat, kiitos Cafe De Chiang Mai.

Langkawi & Penang

Langkawille saavuttuamme ensimmäisenä pisti silmään siisteys, Indonesiaan verrattuna ero oli valtava. Majoituttiin saaren ”pääkaupunkiin” Kuahiin, Sea View hotelliin mikä tuntui sopivalta tukikohdalta. Rantalomaahan me ei täältä tultu hakemaan vaan skootteri alle ja saaren kimppuun.
Skopan vuokraus ei kumminkaan ollut niin simppeliä kuin yleensä, vuokraajat nimittäin puuttuivat katukuvasta tyystin ja jouduttiin turvautumaan hotellin respan apuun, hintakin sen mukainen 10 euroo pv, Indonesiassa tolla sai kolmeks päivää.

Kolme päivää täällä skopaa pidettiin ja 400 kilsaa saatiin mittariin pyöritettyä. Täältä löyty yllättävän hyvät tiet ja liikenne on kuin Ryydynpohjassa, ylivoimaisesti helpoin paikka ajella mihin Aasiassa on törmätty.

Luontohan on Malesian parasta antia, paljon korkeuseroja ja todella rehevä kasvillisuus, eläimistön kirjo myös laaja ja tosi kivaa seutua mopoilla.
Sesonki täällä on vasta aluillaan ja kivat rantsutkin melkein tyhjät. Kerran oltiin puolen päivää Pantai Tengah biitsillä saaren suosituimman rannan Pantai Genangin naapurissa, siellä myöskin näytti aikas hiljaiselta.
Meduusoista täällä ilmeisesti riesaa kun rannoilla niistä kovasti varoittelevat, pari mekin nähtiin mutta ei haitaksi asti.
Langkawi sai meiltä viisi päivää ja laivailtiin sieltä vajaassa kolmessa tunnissa astetta vilkkaammalle saarelle, Penangille.

Penangin saarelta maja löytyi Tanjung Bunghahista. Rainbow Paradise Hotelli majoitti meidät yhden makkarin ja kahden parvekkeen merinäkö-ala sviittiin hintaan 75 e, reissun kalleimmat yöt mutta hintansa väärtit, no teki se aika paljon kipeetä:).

Täältä mopo taas alle ja tienpäälle. Kerran saari ympäriämpäri ja ajeltiin myös kohtuu pitkän(13,5km)sillan yli Butterworthiin, loppuaika pyörittiinkin sitten Georgetownissa.
Georgetown olikin sitten todella viehättävä paikka, täällä tosi iso vanha kaupunki missä kulttuurit yhdistyy, kinkkejä ja intialaisia paljon. Vanhaa rakennuskantaa paljon ja näistä monia koristeltu hauskoilla maalauksilla, ei turhaan Unescon maailmanperintö kohteena. Noita talojen seiniä ois voinut kyllä pidempäänkin tuijotella.

Neljä päivää Penang meiltä sai ja matka suuntautuu kohti Thaimaata, yön stoppi ensin Kuala Lumpurin kentän kupeessa Tune Hotellissa. Tätä postausta kirjoitellaan Tune Hotellin 9,7m2 kopissa, v…u tää on kyllä pieni.


Maine kiirii maailmalla...

Korkeelle päästiin.

Vesi putoo.

Kirkollakin käytiin.

Komiat on harjat.

Kellotorni.

Kisulit nuoralla.

Fillaristit.

Kurkotan.

Tästä alkoi silta 13,5km.

Katukylttejä.

Senggigi

Kymmenen Gili Airilla vietetyn yön jälkeen hilasimme persuksemme Gili Trawanganille, bilesaarelle vailla vertaa. Suosikki saari se ei meille ole mutta lyhyen rupeaman siellä kestää. Trawanganin visiitti oli meille kuin aikalisä, alkujaan oltiin suunniteltu Labuan Bajoa ja Komodoa seuraavaksi kohteeksi mutta liian rankat matkat hillitsivät halumme, vuorokauden olisi ottanut suuntaansa.

Parin Trawanganilla vietetyn päivän päivän jälkeen suunnaksi valikoitui Senggigi, Lombokin pääsaarella sijaitseva pieni ranta kaupunki. Täällä ilmeisesti olisi saaren paras majoitus tarjonta ja hinta/laatu suhde kohtaa mukavasti. Rantalomailu vaihtuikin sitten kertaheitolla asfaltin ja pölyn nielemiseen, ettei vesi nyt kokonaan unohtuis, niin altaallakin jonkun verran oltu.

Tukikohtana tämä on ollut meille mopedisteille ihanteellinen, vuoristo lähellä eikä etelän paratiisi rannoillekkaan mahdoton matka ole, päälle 500 kilsaa on jo tuupattu täällä menemään. Ihka uuden 125cc skootterin vuokra viideltä päivältä on todella huokea, 13 euroa, poltto-aineeseen mennyt vissiin 6-7 euroo. Litra hinta bensalla on n.44 senttiä.
Tostaina ajeltiin saaren ja samalla Nusa Tenggaran provinssin pääkaupunkiin Mataramiin, täällä populaa liki puoli miljoonaa. Tärkein syy Mataramin keikkaan oli käynti provinssin ainoassa Mäkissä, samalla reissun ensimmäiset mäkkäri hampparit sulahtivat kitusiin ja olimme 5 euroo köyhempiä(bigmac, tuplajuusto, juusto ja cokis).

Lombokista jäämässä todella hyvä maku suuhun:).

Seuraavat siirrotkin on jo valmiiksi mietitty:
Sunnuntaina, viisumin umpeutuessa lennämme Lombokilta Kuala Lumpuriin ja sieltä edelleen Langkawille. Kymmenen päivän kuluttua jatketaan Kuala Lumpurista pohjois-Thaimaan Chiang Maihin, kuukausi Thaimaassa ja paluu Bangkokista Indonesian Medaniin, sieltä Lake Toballe joulun viettoon.

Näin pitkälle eteenpäin on jouduttu funtsimaan reittiä, johtuen Thaimaan ja Indonesian”tyhmistä” viisumisäädöksistä.

Ja joitain räpsyjä:

Trawanganilla rillillä.

Merikäärmes rannalla rapuja kyttäämässä.

Kuva Trawanganilta,edessä Gili Meno ja taaempana Gili Air.

Public boatilla Lombokille.

Ja vanilla kohti Senggigiä, takapenkki makso mitä makso.

Perillä odotti kiva kämppä ja 70 metrinen allas.

Mopedistit.

Maisemaa monkey roadilta.

Kivaa tietä.

Ja kiharaa piisaa.

Etelästä löytyi lähes autioita biitsejä.