Kambodza, Phnom Penh

Kambodzasta tuli reissumme ensimmäinen "uusi" maa, maa missä ei olla vierailtu aikaisemmin. Phnom Penhin kentälle laskeuduttiin puoli viiden maissa ilta-päivällä ja tarkoituksena oli ehtiä kämpille ennen pimeän tuloa. Julkista liikennettä täällä ei ole ja vaihto-ehdot oli taksi tai tuk tuk, taksiin päädyttiin hintaan 12 taalaa. Kentältä oli matkaa hotellille vajaa 10 km, ensimmäiset 8 km meni parissakymmenessä minuutissa ja sitten tyssäs.Noin 20 000 mielenosoittajan kulkue tukki tien ja kuskimme heitti upit yrittäen poispäin keskustasta, kaikki muutkin tekivät tietysti samoin ja sen seurauksena oltiinkin sitten ainakin tunti liikkumatta mihinkään. Matka kentältä hotellille kesti lopulta pari tuntia ja kyydin hintakin nousi matkalla pariin kymppiin, maksettiin kyllä mukisematta.

Näistä mielenilmauksista ei oltu huomattu etukäteen mitään uutisointia ja vähän puskista ne tulivat, taksarimme tuntui olevan mielenosoittajien puolella ja kertoi näiden protestien olevan lähes joka iltaisia.Mielenilmaukset olivat tähän asti pysyneet rauhanomaisina, lukuun ottamatta syyskuussa tapahtunutta välikohtausta missä yksi menehtyi. Tätä kirjoittaessa ollaan jo pois kaupungista ja tänään uutisoitiin ainakin kolmen saaneen surmansa poliisien avatessa tulen rynnäkkökivääreillä mielenosoittajia vastaan. Syy näihin levottomuuksiin on lakkoilevien tekstiilityöntekijöiden palkkavaatimus ansioiden tuplaamisesta, tällä hetkellä ansiot on 80 taalaa/kk, kaippa siinä on myös opposition politiikkaa mukana. Meidän elämään kaupungissa nämä protestit eivät vaikuttaneen oikeastaan mitenkään, mellakkapoliiseja oli kyllä valmiustilassa useissa paikoissa.

Valuuttajärjestelmä Kambodzassa on melko sekava, virallinen valuutta on Riel mutta pääsääntöisesti jenkkidollaria käytetään. Alle dollarin summissa tulevat sitten rielit käyttöön, automaatit sylkevät vain dollareita. Vaihtokurssi dollariin nähden on 4100 ja euron suhteen 5600.

Tärkeimmät Phnom Penhin nähtävyydet liittyvät punakhmerien aikana tapahtuneisiin julmuuksiin. Me kävimme katsomassa Toul Slengin vankilamuseon, siellä parikymmentätuhatta kidutettiin hengiltä ja vain seitsemän selvisi hengissä. Hyvin samanlainen paikka kuin Auschwitz mutta uhrit olivat lukeneita ja hyvin pärjänneitä. Joo, nää jutut tapahtui 1975-1979 eli mekin oltu jo koulu-iässä tuolloin.
Riittävä annos ihmisen julmuutta täältä saatiin ja päätettiin skipata kuoleman kentillä (Killing Fields) käynti vallan.Pakollisiin nähtävyyksiin kuului myös käynti kuninkaallisessa palatsissa.

Kaupunki itsessään oli hyvin kaksijakoinen, vaurautta oli ja se myös näkyi esim. autokannassa. Iso osa autoista oli Lexuksen isoja maastureita. Toinen ääripää oli kadulla ja veneissä asuvat perheet joita oli todella paljon, kerjäläisiä oli tietysti siellä missä turisti liikkuu. Jopa 20000 katulasta asustaa myös Phnom Penhin kaduilla.

Ruokapuoli hoituu Kambodzassa kohtuu edullisesti, länkkärisafkat ja oluet kahdelle kustansi useimmiten alle 10 taalaa. Täältä taitaa löytyä reissumme tähän asti halvimmat oluet, tuoppi hanasta monessa paikassa 50 jenkkisentillä, tarjouksia oli myös missä yli 3 dollaria maksavan safkan kylkeen sai kaupanpäällisiksi tuopin:)

Uuttavuotta täällä vietetään vasta huhtikuussa ja se kyllä näkyi vähäisenä, länkkäripitoisena juhlintana. Raketteja Phnom Penhin taivaalle ei lentänyt kuin yhdestä luxushotellista, se hotelli sattui olemaan meidän ikkunamme edessä eikä valvottu turhaan saadessamme nauttia mahtavan rakettishown.

Saijan suominumero on pois käytöstä Kambodzan vierailun ajan, hommattiin täältä liittymä jonka numero on +85578884832.

Parit kuvatukset:

Toul Slengistä.

Samasta paikasta, päätä välillä saaviin ja taas jatketaan...

Kalastusta koko perheen voimin Mekongilla.

Otettiin privapaatti tunniks Mekongille, 20 taalaa.

Parhaat päivät nähnyt, 5 litran vesikannu ajaa tankin virkaa...

Pollarit oli valmiustilassa.

Itsenäisyyden muistomerkki.

Ja joku muu.

Vetelän näköinen kunkun vartija.

Palatsi-aluetta

Pyhä kissa.

Kadun asukkeja.

Veneeni on kotini.